Villatakki viikarille

Olenkin jo ihan vaivihkaa vinkannut aiemmin, että keväällä valmistui perheen nuorimmaisen villatakki.



Inspiraatio villatakille oli Urban Woolin makea villatakki (kuva yllä). Halusin tehdä villatakin pojalle, jossa olisi tuon tapainen vanhahtava tekstuuri. Tihrustin tuota kuvaa tuntikausia ja hahmottelin, millä tavalla takin tekisin ja miten tuo on tehty. Vaivasin asialla myös minua fiksumpaa ja kokeneempaa neulojaa. (Onni on ystävä, joka ymmärtää täydellisyyden tavoittelun neuleasioissa.) Urban Woolin ihanuus on tehty tasona, enkä halunnut takin sivuihin saumoja. En siis voinut tilata neulepakettia, vaan piti alkaa itse kalkuloimaan. Ja kyllä sitä sitten kalkuloitiinkin. Vanhalla kokemuksella tosin jo, sillä allekirjoittaneen neulomiset menee aina laskemiseksi. Aina pitää tehdä muutoksia ja parannuksia. Yleensä pitää tyhjästä ohje laskeman, kun muka sopivia ohjeita ei ole tarjolla.



Päädyin tekemään villatakin alhaalta ylös yhtenä kappaleena. Olin ihastunut Semilla Grosson siniseen ja ostanut sitä kasan, joten päätin käyttää sitä, vaikka se hieman liian paksua olikin. Hihat nöyrryin neulomaan tasona. 2o2n-resorit, pidennetty helmineule, raglan-kavennukset ja pitkä kaulus hupun sijaan. Kauluksen reunaan rapuvirkkausta. Kolme isoa sinappista kookosnappia ja kaulukseen pieni turkoosi. Mikään kolmesta neulotusta hupusta ei miellyttänyt. Onneksi ei, sillä rakastan tuota pitkäksi venytettyä kaulusta, voisi olla jopa hieman pitempi? Totuushan on, että meidän kaksivuotias ei edes pitäisi huppua tuolla tavalla söpösti kuin inspiraatiokuvassa. Hän ei pitäisi huppua ollenkaan. Raivon partaalle huppu saisi.

Laskeskelin tätä takkia niin paljon, että pitäisi varmaan kirjoittaa ohje itselle muistiin, kun vielä muistan.

Lankana Semilla Grosso. Lanka ja kookosnapit ostin kimmelvillasta. Takkia on jo runsaasti pidetty, kieritty sammaleissa ja käyty paistamassa makkaraa. Hyvä takki tuli.

Kasseissa kilisee

Rakastan astioita. Tilanne on ollut hallinnassa jo pitkään ja astiakokoelmani ovat olleet jo useamman vuoden varsin stabiilit. Lieneekö syynä keittiön kaappien ahtaus, joka antaa varsin konkreettiset ja tiukat raamit tälle tilaa ja rahaa vievälle harrastukselle...

Lööpeissä hehkutetaan aarteenetsijää, joka on löytänyt kivikautisen ja äärettömän arvokkaan kultasormuksen espoolaisesta pellosta. Nokitan ja korotan! Espoolaisella pellolla on kauppa, Kodin ykkönen tietenkin,  ja siellä vasta aarre olikin, eikä edes tarvinnut kaivaa kymmeniä senttejä mutaa ja liejua. Ihan vähän vain pyllistin astiaosaston alimmalle hyllylle, jossa oli Sagaformin Spectra-laseja puoleen hintaan! Kyllä! Neljän setti maksoi vain muikeat 15 euroa. (Ja oli siellä muitakin spectrajuttuja varsin edulliseen hintaan.)

Kyllä taas astiaholistia naurattaa, kun kasseissa kilisee.



Spectra-laseja on setissä oikeasti neljä, mutta pokka ei pitänyt laittaa niitä neljää päällekkäin. Olisi vaihtunut ilo nopeasti itkuksi ja suruksi. (Ja siis hei luonnollisesti ostin settejä kaksi.)

Pari vuotta sitten minulla oli hirveä kuppikutka ja kävin moneen otteeseen Stokkan kupissa ja kannussa mallailemassa. (Kupissa ja kannussa pitäisi ehdottomasti olla asiakkaiden käytössä tyhjä kattauspöytä, jolloin päätösten tekeminen olisi vielä helpompaa ja hauskempaa! Testikattausten tekeminen hyllyjen kulmille on välillä hieman ankeaa, vaikka astiaostosten tekeminen on iloinen asia. Tekeekö joku muu samaa astiaostoksilla? Tunnustakaa!)

Kannun kuvan pöllin täältä.

Tällä kertaa halusin siis löytää täydellisen parin Marimekon Sukat makkaralle -kannulle. Kiivaan ja kuumeisen mallailun, hyllyjen välillä ramppaamisen ja ajatustaukojen jälkeen se kirkastui. Sukat makkaralla -kannua suorastaan ylistää Spectra-lasit. Kyllä! Nuo lasit ovat itsessään todella kauniit, sulavat ja elegantit, mutta yhdessä kannun kanssa ne antavat kannulle juuri sen tilan ja tuen, jota tuo kaunis kannu ansaitsee. Sukat makkaralla -lasit ovat ihania, aivan mielettömiä, mutta kannun kanssa tuo erikoinen muotokieli on jo liikaa.

Etsin tuolloin ensisijaisesti kirkkaankeltaisia laseja, mutta ei niitä löytynyt. Tykkään tästä kombosta edelleen tosi paljon. Siksi niin päivän aarteesta ilahduinkin.