26.2.2012

Villahaalari



Hän on haalarissa. Villahaalari, joka aloitti kässäjemmojen tyhjennyksen on vihdoinkin valmis. Kaikkien purettujen rivien, hävinneiden kookosnappien, kaksi kertaa tehdyn hupun ja lopulta hupun hylkäämisen jälkeen. Valmis on.

Koska asiat voi tehdä helposti tai vaikeimman kautta, niin luonnollisesti valitsin vaikeamman tien. En tyytynyt valmiisiin haalariohjeisiin, vaan yhdistelin olemassa olevia ja laskeskelin omiani. Haalarin pääpohjana on Benjamin's Growing Onesie. Muutoksia ohjeeseen on lahkeissa, raglankavennuksissa, pääntiessä, muutamia mainitakseni.

Loppumetreillä haluaisin haalariin vielä hupun ja sen kahteen kertaan neuloinkin, kunnes luovutin ja päätin, että tällä pääntiellä ei huppua tule. Ehkä seuraavaan sitten? Näppärimmät huomaavat, että haalari puetaan pääntien kautta, eikä lahkeissa ole neppejä tai muita vipstaakeja, joilla puku aukeaisi alhaalta. Näin on. Minusta vaipanvaihtoa "helpottavat" alanepit on turhia ja paksuja ja rumia ja epäkäytännöllisiäkin, en ole yhdellekään lapsellani niitä aktiivisesti käyttänyt, vaikka monissa vaatteissa niitä ns. helppokäyttöisyyden vuoksi onkin.

Jemmarowania hävisi haalariin mukavasti, mutta haalarin neulomisen aikana kotiin saapui monta uutta ihanaa kerää lankaa. Hups. Miten siinä nyt niin kävi. Syytän ihanaa lankakauppaa Kimmelvillaa, jota on vaikea vastustaa ohi kulkiessa. Sieltä ovat myös haalarin herkulliset turkoosit kookosnapit.


Hyvä muisti on turmioksi. Ihan vuoden loppuun mennessä en ole inventoinut kässäjemmojani, mutta nyt keväällä on hyvä hetki jatkaa, kun auringonsäteet paistavat pimeisiin jemmavarastoihin.

22.2.2012

Yllätys!



Viime viikolla perinteisen lähtörallin keskellä mies halusi antaa minulle pienen paketin. Paketista paljastui miehen itse Union Designilla suunnittelema ja tekemä hopeariipus. Pieni juhlahetki. Koru on niin ihana ja oma. Tällaisista yksinkertaisista hopeakoruista pidän kaikkein eniten. Vaikka aina muuta väitänkin, niin timantit ei oikein ole mun juttu. Paitsi vihkisormuksessa.

Union Designin korupaja olisi aivan ässä ohjelmanumero polttareihin ja miksei vauvakutsuihinkin. Naisten juhlissa toimii koruilu tietenkin, mutta jos miesporukalla lähtee korupajalle hommiin, saa siitä kymmenen pistettä ja papukaijamerkin. Kaupanpäällisenä tulee suuren romantikon maine.

19.2.2012

Kaksi juhlaa





Yksi viikonloppu, kaksi juhlaa. Lopputuloksena monta hyvää kakkua, yksi yhdeksänvuotias, kaksi viisivuotiasta ja yksi uusi koti. Hyvä lasku hiihtolomaviikolle.

18.2.2012

Laskiainen pullista paras



Kausileivonnaisista laskiaispulla on ihan yliveto. Siinä ei ole tuunattavaa, ei sitten mitään. Pulla on hyvää ja laskiaispulla on tosi hyvää. Onneksi laskiaista vietetään tiistaina ja sunnuntaina, niin voi syödä laskiaispullia kahteen otteeseen. Ehkä ihan vähän niiden välissäkin.

Kovimmat leipurit kaivavat hillolle kolon, jolloin pullaan mahtuu vielä enemmän hilloa ja vaahtoa. Kauhaa ja rakkautta -blogin Eeva esitti vallankumouksellisia ajatuksia. A) Laskiaispullaan voi laittaa sekä hilloa että mantelimassaa. B) Mantelimassaa ei saa tuomita ennen kuin on tehnyt mantelimassan itse. Testiin menee. Jos Runebergin tortusta saa hyvää, niin kai mantelimassastakin.

Kauneimmat laskiaispullat teimme muutama vuosi sitten erehdyksen kautta. Kaapissa ei ollut raesokeria ja pullien päälle ripoteltiin palasokerista murskattuja hippuja. Ihanan rouheaa. Suorastaan herkullisen täydellistä.



7.2.2012

Pimp my ruuneperi



Runebergin torttu on pahaa. Ei siitä mihinkään pääse, vaikka joka vuosi eri leipomoiden runebergit maistellaankin. (Voiton vei Fazer.) Päätin kokeilla saisiko runebergin tortusta hyvää.  Ensimmäinen testierä oli aikamoinen kakku, mutta toinen oli jo maukas torttu! Tortun ulkonäköä treenataan sitten ensi vuonna...

Testi oli yksinkertainen: karvasmanteli helvettiin ja tilalle vanilja-aromia, rommipunssin korvasin kermaliköörillä (Baileys) ja pisteeksi tortun päälle mulperihilloa. Tavoitteena saada torttuun hyvänmakuista alkoholia, heivata karvasmanteli sinne helvettiin ja löytää tortun makumaailmaan sopiva hillo ylimakean vadelman tilalle. Viime hetken idea oli korvata sokerikuorrutteen neste Baileys-vesikostukkeen ylijäämällä - toimii.

Pimp my ruuneperi oli hyvää. MOT.

Onnistuneen kierros kakkosen ohjeen pohjana oli Kinuskikissan runebergit seuraavilla muutoksilla:
  • piparkakkujen tilalle Bastogne-keksejä, 
  • keksien rasvaisuuden vuoksi vähemmän voita,
  • keksien makeuden vuoksi desi vähemmän sokeria,
  • sokerista puolet tavallista ja puolet fariinia,
  • puolet mantelijauhetta ja puolet mantelirouhetta tekstuuriksi,
  • vaniljasokerin lisäksi vanilja-aromia,
  • kostukkeeseen vettä ja kermalikööriä (Baileys), ei sokeri,
  • koristeluun mulperihilloa
  • ja sokerikuorrute tomusokerista ja kostukkeen ylijäämästä (vesi-Baileys).

Nyt sitten jäädään odottamaan laskiaista ja laskiaispullia! Laskiaispullaa ei tuunata, sillä pulla, hillo ja kermavaahto on yhdistelmä, jossa ei ole mitään muutettavaa. Mantelimassaa ei laskiaispullaan laiteta. (Kts. kohta karvasmanteli helvettiin.)