25.10.2013

Painaa, painaa!


Yksi ikuisuushaaveeni on oppia kankaanpainantaa valotetulla kaaviolla. Verkko on luonnollisesti ohjeita pullollaan, mutta koska painantaan liittyy eksoottisia asioita, kuten valotusliuos ja uv-valo, halusin saada seulanvalotus for dummies -tasoista opastusta. Tänä syksynä päätin vihdoinkin ottaa unelmasta niskaotteen ja ilmoitin itseni ja tyttäreni kankaanpainantakurssille! Jee!

Pari viikkoa ennen kurssia tuli ikävä uutinen. Kurssi on peruutettu liian vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Voihan himskattu, kun harmitti! Harmitti pienen hetken, mutta sitten päätin luottaa ompeluseurahenkiseen ystäväpiiriini ja sosiaalisen median voimaan. Yksi päivä ja kurssi oli pelastettu. Jes. Mulla on maailman siisteimmät kaverit.

Yksi kurssille mukaan lähtevistä testikuoseista on keskimmäisen pimun piirtämä kitara. Tämä modernin raikas tulkinta kitarasta tuli vastaan päiväkodista tulleesta paperinipusta. Onneksi oli päällimmäinen, koska en kovin usein selaile tuota tuotosten nivaskaa kovinkaan huolellisesti. Ihastuin siihen kovasti ja halusin kokeilla toimisiko se kuosina. Ehkä toimii hei! Tykkään siitä, että nopealla silmäyksellä tämä näyttää kukkakuosilta, mutta sitten kyseessä onkin rokimpi setti.

Rakastan kankaita ja kuoseja, rima on tosi korkealla. Haluaisin heti loihtia ihania kukkakankaita, joita niin rakastan. Tasaisin väliajoin minun pitääkin muistuttaa itselleni, että olen kurssilla oppimassa tekniikan, en syrjäyttämässä Tricia Guildia...

Enkä edes osaa piirtää.

22.10.2013

Syysloma









Aamu valkenee hiljalleen. Yksinäinen valo osuu seinälampun kristalliin. Pimeästä ikkunasta kuoriutuu hiljalleen päivä paljastaen jäkäläiset oksat kuin lumen peittämät.

Sekalaisia täkkejä ja lakanoita menneiltä vuosilta.  Hidas aika ja rakeiden peittämät rappuset. Hong Kongista kanervat tuomaan suvulle iloa.





76 vinkkiä lastenhuoneeseen

 

Aikakauslehdet myyvät, kun kannen otsikoissa on houkuttelevia numeroita. 76 vinkkiä lastenhuoneeseen. 15 toimivaa säilytysideaa lastenhuoneeseen. 3 kaunista ja organisoitua lastenhuonetta.

Olen niin heikko. Lankean aina näihin lehtiin, koska epätoivoisesti haluan uskoa, että joku on vihdoinkin löytänyt suuren viisauden ja jakaa sen koko kansalle laajalevikkeisessä lehdessä. Sitten sisäsivuilla on viikattu kauniiseen pinoon retrotäkkejä ja leluja voi säilyttää päällekkäin kasatuissa vanhoissa matkalaukuissa. Just.

Kerron salaisuuden. 53 toimivaa vinkkiä on suurta petosta. Kun lapset saavuttavat tietyn pisteen ikäjanallaan, talon läpi puhaltaa päivittäin hurrigaani ja siinä ei pysy pinossa peitot ja matkalaukutkin muuttuu idän pikajunaksi.

Esikoiselle ostimme pöydän. Tyttö haki sen yhtenä sunnuntaina isänsä kanssa Jyväskylästä. Sitten sitä hiottiin ja lakattiin momo-kodin parvekkeella. Minä niin riemuitsin. Tuollainen laatikkomäärä ihan varmasti taltuttaa pöydän kaaoksen ja opettaa lapselle organisointia. No onhan siinä laatikoita, mutta niin on edelleen pöydän päällä, vieressä, ikkunalaudalla ja maton alla kaikkea tärkeää. Se on kuulkaas niin, että tärkeiden asioiden vakio on aina vähintään 1,3-kertainen säilytystilaan nähden.

On lippua ja lappua, talouspaperin hylsyjä ja muita roskislöytöjä askartelumateriaaliksi. On Tiimari-ostoksia. (Onneksi Tiimari meni konkkaan. Lapset ei tiedä Tigerista vielä.) Kotiin tullaan välikausitakin taskut täynnä nyrkin kokoisia, kauniita kiviä. Kaupassa ihastutaan Mariskooliin ja kun sellaisen omista kokoelmistani hellyn käyttöön antaman, niin pian sekin on täynnä kaikkea hyödyllistä ja ihanaa. Ja kun minä, Äiti Sinisilmä, ajattelin, että siellä voisi kauniisti säilyttää korua tai kahta.



CD-levyt pysyvät sentään järjestyksessä vanhassa maalatussa rasiassa. Se on minun tämän päivän vinkki numero 1 ja samalla ainoa.

Tuntuu, että ainoa toimiva ratkaisu on Ikean Expedit. Olen kapinallinen, enkä ole sellaista suostunut meille hankkimaan. Universumi yritti kyllä hienovaraisesti vihjata, sillä iso Expedit oli asuntoomme jätetty, kun sen ostimme. En taipunut. Tähän on oltava joku muu ratkaisu.

Sitä odotellessa.

16.10.2013

Onginta ja kalaliina



Kalaliina. Se on yksi parhain itse surautettu juhlarekvisiitta. Näiden kalojen takaa on ongittu kerta jos  toinenkin. Kun takana on useita järjestettyjä juhlia ja edessä ihan yhtä monta, alkaa arvostaa juhlista toisiin kestäviä perusjuttuja, jotka kuitenkin tuo mukanaan viimeisteltyä tunnelmaa.

Kalaliina mitoitettiin alunperin vuosia sitten oven kokoiseksi, mutta hyvin se istuu mäntyjenkin välissä. Onginta on kyllä ihan ykköshitti edelleen. Onginta muuttaa myös muotoaan, kun lapset kasvavat. Isommat tyypit ahkeroivat jo liinan molemmin puolin ja allekirjoittanut saa keskittyä päivän paistatteluun ja saippuakuplien puhalteluun.







Risuja ja männynkäpyjä. Pieni jekku on aina paikallaan.



Sinne ne taas hupeni. Seuraavia juhlia kohti!