29.6.2012

Kaksi yötä juhliin!



Ajatukset käyvät ylikierroksilla, kynä sauhuaa, ideakuvat vilahtelevat silmissä ja reseptit taistelevat voitosta. Ketun ja Kaalepin yhteissynttärit ovat kahden yön päässä. Tämä hetki on aina yhtä kuluttava. Miten yhdistää koko vuoden päässä sinkoilleet suunnitelmat yhdeksi kokonaisuudeksi? Miten luopua lempi-ideoistaan, mistä löytää vielä paremmat tilalle? Mikä idea jää toteutettavaksi toisella kertaa?

Tänä vuonna suurin fiksaationi on ollut jälkiruokapöytä. Halusin sellaisen jo Kaalepin ristiäisiin, mutta juhlatilassa ei ollut jälkiruokapöydälle sopivaa paikkaa. Olen niin pakkomielteinen jälkiruokapöydän suhteen, että kiiluvin silmin olen selannut Huuto.netiä läpi ja yrittänyt löytää sopivaa vanhaa pöytää. Kun tulin järkiini ja ymmärsin, että kauniin ja kivan pöydän ostaminen vain yksiä juhlia varten on - hölmöä, niin valjastin isäni rahtaamaan heidän vanhan pöytänsä Turusta Helsinkiin. (Kyllä. Melkein kaksisataa kilometriä yhden juhlan vuoksi. Onhan se kohtuullista. On on.)

Tässä kohtaa tarina jälkiruokapöydästä sai käänteen ja onni olikin lähempänä kuin luulin. Aviopuolisoni nimittäin ehkä hivenen huvittuneena seurasi pöytäsuunnitelmaani. Kysyi, eikö hänen äitinsä suvun vanha pöytä kelpaisi, se kun lepäilee juhlapaikan vintillä. Kävimme eilen katsomassa tuota pöytää ja oi että onnen kiljahduksia! Pöytä on hieno! Paljon hienompi kuin Huuto.net-bongaukseni. Juuri oikeanlainen, oikean värinen, laatikolla. Sopivasti kaikkea. Täydellinen.

Toivottavasti sunnuntaina ei sada.

7.6.2012

Marian polttarit, eli miten karjalaisia emäntiä (ja -piirakoita) tehdään



Jee! Polttarit! Polttarit! Vihdoinkin se nainen napsautti kovalevynsä päälle ja onki sieltä esiin vauvakutsujen sijaan polttarit! Polttaritpolttarit!

Marian polttareilla oli yksi missio: kouluttaa morsiamesta kelvollinen emäntä, jonka miehen ei ikinä tarvitse vatsa kurnien istua sohvalla. Taustakuriositeettina kerrottakoon, että Marian emäntätaidot ovat aivan omaa luokkaansa - yleensä vieraille tilataan pitsat.

Edessä oli valtava haaste, mutta aamutuimiin tartuimme reippaasti haasteeseen ja rimpautimme morsiamen ovikelloa röyhelyessu ja kaatti (=huivi) kainalossa. Morsian puettiin emäntävarusteisiin ja vietiin samantien keittiöön tekemään eväitä sulhaselleen, jottei mies tuntisi nälkää sillä välin, kun vaimoke on kurssimatkalla. Ruoaksi morsian teki karjalanpiirakoita ja munavoita.











Piirakoita paistaessa piti olla tarkkana, mutta pohjia kopsuttelemalla saatiin karjiksiin oikea kypsyys. Sitten vielä viimeiset huljutukset ja piirakat oli valmiina raadin (=sulhanen) arvioitavaksi. Hyvältä maistui, joten pystyimme hyvillä mielin jättämään sulhasen piirakoineen selviytymään, kun itse käänsimme Rellun nokan kohti Tamperetta.

Rällästely- ja nolailupolttarit on jo niin passe ja last season. Mielestäni polttarit ovat onnistuneet, kun niihin on keksitty jotain pientä kivaa vänkää, mutta pääosin vietetään mukavaa aikaa yhdessä. Tällä agendalla olimme tälläkin kertaa liikenteessä. Varsinainen teema oli nimittäin minikaupunkiloma Nääsvillessä. Olimme varanneet sieltä ison hotellihuoneen kolmen naisen seurueellemme tukikohdaksi. Levitimme eväsnaksuja pöydälle ja korkkasimme kuohuvaa. Nautiskelun lomassa oli emännällä aikaa vastata pistokokeeseen, jossa kysyttiin monia tärkeitä kotirouvan taitoja, kuten pyykkimerkintöjä ja hepa-tuulettimen toimintaa. Oli mukana esseetehtäväkin pullanvalmistuksesta.

Samppanjalaseihin saatiin astetta enemmän nostettu nopeasti käärimällä niiden jalan ympärille satiininauhat.

Läpi päivän annoimme morsiamelle runomuotoisia kirjeitä, jotka oli koristeltu kasviohenkisesti erilaisten kukkien kuvilla. Harmi, ettei niistä tullut otettua kuvia, sillä ne olivat kivoja. Idea perustui siihen, että vuosia ajattelimme vievämme morsiamen kasvitieteelliseen puutarhaan lemmentaikoja tekemään. Idea kaatui, mutta elementti haluttiin säilyttää jollain tavalla.







Sitten olikin jo aika kähertää tukkaa ja punata huulia ja rientään paikalliseen sushi-ravintolaan herkuttelemaan. Illan varsinainen kohokohta oli Rajattoman ulkoilmakonsertti. Se oli upea konsertti ja koko ilta oli aivan mielettömän ihana.

Koulutus ei myöskään mennyt hukkaan! Nykyään Marialla on jo pieni puutarha pihallaan ja onpa rouva kerran luvannut omenapiirakankin leipoa pitsatilauksen sijaan. Kaasot kuittaavat mission saavutetuksi.



6.6.2012

Muistikirja: kesän puutarhajuhlat

On kesäkuu. Kuukauden päästä on taas aika laittaa puutarhajuhlat pystyyn ja juhlia keskimmäistä kettutyttöä. Tänä vuonna sankareita on kuitenkin kaksi! Poika täyttää yksi ja Kettu saa juhlakaverin. Onneksi tyttö ei ole sankarikaverista pahoillaan. Viisivuotias haluaa kakkuun yksisarvisen (kääk, miten?!), yksivuotiaalle veljelle on sisko vaatinut Batman-kakun. No tietenkin, kaikki muu olisikin ollut vuosikkaalle liian lällyä... :D


Kuva: GirlScene


Tämä kuva on ilmeisesti vanhasta H&M Homen -mainosmateriaalia. Se on kummitellut mielessäni jo vuoden päivät - nuo värikkäät paperivarjostimet ovat vaan niin mielettömiä! Saanenkin siis esitellä mielettömän kyttäilylöytöni: tittidii!



Näitä paperivarjostimia kävin säännöllisesti kyylimässä Indiskassa viime kesänä. Halusin monta, joten en ollut valmis niitä täydellä hinnalla ostamaan. Lopputuloksena oli pettymys. Syksyn alet tyhjensi varjostimet ja jäin rannalle uikuttamaan. Kunnes tuli talven alet ja toinen Indiska! Siellä varjostimia oli alepöydällä muhkeassa alessa ja nappasin niitä ison pinon mukaan. Sinisiä oli enää, mutta siniset on hyviä.

Toiveeni on löytää niille kavereiksi yksivärisiä keltaisia. Jos jollain on vinkkiä, niin kiitollisena otan vinkit vastaan.



Muuten juhlien suunnitelma on vielä laaja ja leveä. On monia ihania ideoita, mutta nyt olisi aika tiivistää tämän vuoden toiveet ja siirtää toiset toteutettavaksi muille vuosille. Toinen muhinut ajatus on toteuttaa jälkiruokapöytä Pieni Prinsessasatu -kirjan kuvituksen mukaisesti.Tämä voisi sopia ehkä paremmin kaverisynttäreille tai nimppareille.

Tänä vuonna teen luultavasti kakuiksi kaksi prinsessakakkua. Toisen perinteisellä reseptillä ja yksisarvisella twistillä, toinen mustanpuhuvana Batman-logolla. En ole aiemmin prinsessakakkua itse tehnytkään, kivaa!

Hih. Nyt alkaa taas sopiva juhlakutitus. Synttäreitä odotellessa!